Lauramaria lataa: Pelkokerroin
Kirjoittanut Lauramaria 05.03.2010 12:29
Olin taannoin laulamassa eräässä lämminhenkisessä tilaisuudessa, jonka teemana oli ”Huolena huolehtiminen”. Paikalla oli runsaasti nuoria naisia. Luennoitsija nimesi ääneen kolmisenkymmentä huolehtijaihmistyyppiä. Naisten hymyistä päätellen aika moni tunnisti joko itsensä tai vähintäänkin jonkun tuttunsa.
Illan juontaja kysyi sitten minulta, mistä olen viimeksi ollut huolissani. Häkellyin, koska en ole aikoihin ollut kova huolehtimaan. Kerroin kyllä, että monta vuotta elämästäni olin pelännyt ja ollut huolissani vähän kaikesta. Lapsena pelkäsin sotaa, kun uutisista kuulin Irakin taisteluista, enkä tiennyt, onko maa lähellä vai kaukana. Pelkäsin pimeää metsää, ja kaverin kanssa huudeltiin aina metsän läpi kulkiessamme, että harrastamme karatea. Kun minusta tuli äiti, huolenaiheita oli yhtäkkiä niin valtavasti että yöunethan siinä meni.
Mitä tässä välissä sitten tapahtui? Tapahtui kaikki se, mitä eniten pelkäsin. Oman elämäni haaksirikossa oli niin pimeää, että kuoleman sijaan pelkäsin elämää. Jos olet joskus lukenut Raamattua, niin Jobin kirjassa on kovin tutulta kuulostava kohta: ”Mitä kammosin ja kauhistuin, se tapahtui, mitä eniten pelkäsin, se kohtasi minut” (Job. 3:25).
Niiden pelkojen kohtaaminen ei ollut vapaaehtoista eikä mitenkään miellyttävää. Mutta joku salaisuus siinä oli. Olet ehkä kuullut ihmisistä, jotka elävät syövän pelossa koko elämänsä. Kun he lopulta saavat sen, he ovat helpottuneita. Taisin itse elää peläten sitä, pystyykö Jumala kantamaan ihan kaikissa olosuhteissa, silloinkin kun ihmisten oma kantokyky loppuu. Ja onko Hän sielläkin ottamassa syliin, missä elämältä putoaa pohja, ihan minkä syyn vuoksi tahansa.
Oli Hän siellä. Ja pystyi Hän kantamaan. Joku on laskenut, että Raamatussa sanotaan ”Älä pelkää” 365 kertaa, siis jokaiselle päivälle. Jumalalla on varaa sanoa. Hän nimittäin tietää, ettei yhdenkään ihmisen elämässä tule sellaista hetkeä tai tilannetta, jossa Hän ei pystyisi olemaan läsnä. Kannattaa lukea Jobin kirjasta luku 38. Siinä ei jää epäselväksi, että Jumala todella tuntee ja tietää kaiken, alusta loppuun asti. Siksi Hänen lähellään pelko ja huolehtiminen menettää merkityksensä. Tilalle tulee rauha ja turvallisuus. Saa Elää isolla E:llä, jopa ilman kuolemanpelkoa.
Kun nyt olen tässä Jobin kirjaa hehkuttanut, niin siihen on myös hyvä päättää:
”Mutta minä tiedän lunastajani elävän, ja viimeisenä hän on seisova multien päällä” (Job. 19:25).
P.S. Yksi talk shown kantavista sanoista on ”rohkeus”. Rohkeushan ei ole sitä, ettei pelkää, vaan että toimii pelosta huolimatta. Tule rohkeasti katsomaan yhdessä pelkoa suoraan silmiin 21.3. klo 19!
P.S.2 Mahtava suomalaisbändi Ultra Bra tiesi aikanaan, mistä lauloi: ”Minä suojelen sinua kaikelta, mitä ikinä keksitkin pelätä. Ei ole sellaista pimeää, jota minun hento käteni ei torjuisi.” Tämä on pakko laulaa Pelkokerroin-illassa.
| Comments |
|
